lauantai 11. toukokuuta 2019

Apotti laajeni Vantaalle

Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön Vantaan kaupungin terveys- ja sosiaalipalveluissa lauantaina 11.5.2019.

Apotin käyttäjäkunta kasvoi varhain lauantaiaamuna, jolloin noin 2 300 Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista liittyi järjestelmän piiriin. Käyttöönotto sujui odotusten mukaan.

– Kiitos isosta yhteisestä työstä ja voimanponnistuksesta. Nyt meillä on käytössä uusi, moderni eri ammattilaisten yhteinen järjestelmä, joka kehittyy käyttökokemusten myötä koko ajan, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen iloitsee.

Käyttöönoton aikaiseen tukeen on varauduttu hyvin. Laaja joukko Apotin ja Epicin asiantuntijoita kiertää Vantaalla kenttätukena tai auttaa etänä. Lisäksi järjestelmää käyttävien ammattilaisten avuksi on koulutettu noin 330 vantaalaista tukihenkilöä, jotka avustavat käyttäjiä paikan päällä kaupungin eri toimipisteissä.

Apotti muuttaa toiminta- ja kirjaamistapoja, joten uuden toimintalogiikaltaan erilaisen järjestelmän käyttäminen vie alkuun ammattilaiselta enemmän aikaa. Tämä johtuu siitä, että järjestelmään viedään tiedot rakenteisessa muodossa, eli kirjaukset tehdään yhteisten, etukäteen sovittujen kirjaamispohjien mukaan. Apotin tavoitteena on sujuvoittaa ja helpottaa ammattilaistan työtä. Työntekijäroolista riippuen järjestelmään on rakennettu erilaisia koontinäyttöjä, joiden avulla ammattilainen voi johtaa ja suunnitella omaa työtään. Järjestelmässä on myös ohjaavia työnkulkuja, sekä järjestelmä muistuttaa, jos jokin vaihe on jäänyt tekemättä. Näin Apotti helpottaa työntekijöiden muistikuormaa ja lisää asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Järjestelmän muokkaus jatkuu käyttöönoton jälkeen
Apotti-järjestelmään on tehty paljon parannuksia sen jälkeen, kun se otettiin käyttöön viime marraskuussa HUS Peijaksen sairaalassa Vantaalla. Maailman ensimmäistä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot yhdistävää järjestelmää on testattu paljon. Silti Vantaalla ja Apotissa on varauduttu tuhansiin vikailmoituksiin ja tukipyyntöihin ensimmäisinä viikkoina.
Järjestelmän käyttäjiä kehotetaan aktiivisesti raportoimaan havaitsemistaan ongelmista, jotta ne saadaan pikaisesti korjattua. Palautejärjestelmän kautta tuleva kehityspalaute on toivottavaa, jotta järjestelmää saadaan kehitettyä ammattilaisia parhaiten palvelevaan muotoon. Apotin rakentaminen ja kehitystyö jatkuvat sitä mukaa, kun lisää käyttäjiä tulee sen piiriin. Kaikki havainnot raportoidaan jatkokehitystä varten.

– Vasta käytäntö lopulta osoittaa, mikä toimii parhaiten. Otamme mielellämme palautetta vastaan, että pääsemme ongelmiin mahdollisimman pian käsiksi, Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki sanoo.

Seuraava käyttöönotto on marraskuussa 2019, jolloin Apotti-järjestelmään liittyvät Vantaan suun terveydenhuolto, päihdepalvelut, vammaispalvelut, työllisyyspalvelut ja perheoikeudelliset asiat.

Katso Apotin käyttöönoton jälkeiset tilapäiset muutokset Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluissa: vantaa.fi/apotti.

Oy Apotti Ab syntyi kuntien ja HUSin yhteisestä tahdosta rakentaa maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Apotti-järjestelmä Apotti otetaan käyttöön Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin alueella sekä Apotti-kunnissa vaiheittain. Peijaksen jälkeen Apotin käyttöönottoa jatketaan porrastetusti niin, että vuoden 2020 lopussa järjestelmällä on noin 45 000 käyttäjää ja sen piiriin kuuluu 1,6 miljoonaa kuntalaista.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Innokkaita kehittäjiä länsi-Vantaalla

Viimeisen parin kuukauden aikana Myyrinkodissa, Pähkinärinteen ryhmäkodissa ja Raikukujan palvelutalossa ovat puhaltaneet raikkaat kehittämistuulet. Innokkaita kehittäjiä on löytynyt asukkaista, heidän läheisistään ja työntekijöistä.

Olemme yhdessä valmistautuneet syyskuussa 2019 valmistuvan Myyrmäen vanhustenkeskuksen toiminnan käynnistämiseen. Hienoa kehittämisessä on ollut se, että kaikki tapaamani ihmiset ovat tulleet kehittämään avoimin mielin ja tuoneet rohkeasti esille omat ajatuksensa. Yhdessä olemme vahvempia!

Uuden Myyrmäen vanhustenkeskuksen toiminnassa tärkeää on yhteisöllisyys ja ihmislähtöisyys sekä yhdessä kehittämisen jatkaminen.

Myyrmäen vanhustenkeskukseen on myös tulossa uusia työpaikkoja lähihoitajille, sairaanhoitajille ja sosiaaliohjaajille. Tervetuloa meidän innokkaaseen joukkoomme.


Anne Heikkala
asumispalvelujen päällikkö


 

perjantai 29. maaliskuuta 2019


Hoitajan haastattelu

Aloitin työt 2013 keikkailun kautta. Muutaman vuoden päästä siirryin kokoaikaiseksi. Keikkailun kautta huomasin, että tykkään vanhustyöstä ja suuntauduin sen vuoksi alalle. Tykkään työstä edelleen, sillä vanhusten kanssa on mukava olla.

Tyypillinen aamuvuoro on melko hektistä ja kiireistä. Pyrimme avustamaan asukkaita aamupalalle ja järjestelemme heidän asioitaan. Avustamme peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Pyrimme kävelemään jokaisen asukkaan kanssa ainakin pienen matkan päivässä. Vaikka työ on raskasta, se on myös palkitsevaa.

Kahviajalla ehtii myös oleilemaan ja jutustelemaan asukkaiden kanssa. Minulla on paljon hyviä muistoja asukkaiden kanssa vieteyistä hetkistä.

-mies-lähihoitaja

kuva: kuvituskuva omasta talosta

Kuvan mahdollinen sisältö: 1 henkilö, istuu






torstai 18. lokakuuta 2018

Tabletit (ei ne lääkkeet)

Koululaiset kirjoittavat paperin sijaan tablet-tietokoneilla ja opiskeluympäristöt voivat olla virtuaalisia. Pysymmekö me täällä erityisasumisen puolella mukana?

Ainakin yritämme. Tabletit ja kaiuttimet on hankittu ja henkilökunta on opetellut niiden käyttöä. Ennakkoluulottomimmat asukkaat ovat itsekin kokeilleet tabletteja tai jopa hankkineet itselleen. Myös älypuhelimet ovat soluttautuneet arkeen. Niistä voidaan etsiä tietoa asukkaan muistelun tueksi, kun oma tieto ei riitä.

Miten sitten käyttää tekniikkaa osana asukkaidemme kulttuurista hyvinvointia? Talomme ovat hankkineet ikäihmisille suunnatun Sävelsirkku-palvelun, josta löytyy auditiivista ohjelmaa jumpista iskelmään ja hartaista teksteistä tietovisoihin. Näitä ohjelmia käytetään hoitajien ja ohjaajien kanssa. Erään läheisen olen nähnyt pelaavan Älypäätä ison vanhusryhmän kanssa tuntikausia. Televisioon kytkettynä internetin valtava kuvavalikoima on tarjolla. Katsellemme kuvia vanhoista esineistä, rakennuksista ja vaatteista, iloisia kuvia lapsista ja eläimistä ja vuoden kiertoon liittyviä kuvia. Matkaamme Lappiin ja Pariisiin videoiden avulla. Tai katsellemme huikeita tanssiesityksiä ja uuden vuoden ilotulituksia. Olisiko seuraava hankinta ehkäpä virtuaalilasit?

Smartphone, Kasvot, Nainen, Vanha, Vauva, Nuoret, Lapsi
(kuva pixabay)

Tekniikka on myös mahdollistanut sen, että lähetämme livevideolla ohjelmaa talosta toiseen. Näin pystymme olemaan kahdessa tai vaikka viidessä paikassa yhtä aikaa – yhdessä täysin livenä ja muissa virtuaalisesti. Virtuaalinen ei korvaa aitoa kontaktia, mutta tuo hyvän lisän toimintaan, joka on asukkaille räätälöityä.


Tekniikan hyödyntäminen vaatii jokapäiväisiä valintoja ja suunnittelua osana totuttuja rutiineja. Televisio radio ovat arkipäivää – ehkäpä tabletilta haettavat ohjelmat ja sisällöt ovat sitä parin vuoden sisällä. 


Terveisin: virtuaali- ja somevastaava Sini

perjantai 3. elokuuta 2018

Toimintaterapeutin ja fysioterapeutin päivä kuntoutus- ja arviointiyksikössä



Tervehdys!

Seuraavassa kirjoituksessa pääsette tutustumaan toimintaterapeutti Sannan ja fysioterapeutti Hennin tyypilliseen päivään kuntoutus- ja arviointiyksikössä.

Aloitamme päivän perehtymällä kuntoutujien päivittäisiin merkintöihin ja selvitämme, onko jotain erityistä tapahtunut ja onko huomioitavaa tulevalle päivälle. Tämän jälkeen päivä jatkuu aamutoimien arviointeihin. Arvioinnin tarkoituksena on kartoittaa kuntoutujan omaa aktiivisuutta sekä olemassa olevia toimintamahdollisuuksia. Toimintaterapeutti selvittää onnistuisiko kuntoutuja osallistumaan ohjauksen, mallintamisen tai pienapuvälineiden turvin aamutoimiin aktiivisemmin. Pienapuvälineitä löytyy moneen tilan-teeseen ja niillä pyritään mahdollistamaan omatoimisuus. Fysioterapeutti arvioi tarkemmin aamutoimilla kuntoutujan liikkumista ja toimintakykyä sekä miettii suurempien apuvälineiden, kuten rollaattorin, WC-istuimen korokkeen tai liukulaudan, tarpeellisuutta.

Aamutoimien jälkeen toimintaterapeutin on aika arvioida kuntoutujan ruokailutilanne. Ruokailu-tilanteissa voidaan arvioida syönnin aikana käden motoriikkaa, esineiden hahmottamista ja ruo-kailuvälineiden käyttöä sekä jäl-leen pienapuvälineiden tarve. Ruokailun jälkeen on tilaisuus yksi-löharjoituksille, joilla pyritään edistämään kuntoutujan toimintakykyä. Tällaisia harjoituksia voivat olla esimerkiksi keittiötoimintojen harjoittelu, kognitiivisten valmiuksien parantaminen ja arviointi sekä hienomotoriset käden har-joitteet. Nämä ovat sellaisia taitoja, joita voidaan toteuttaa myös ryhmässä. Ryhmään valitaan sellaiset kuntoutujat, jotka hyötyvät samankaltaisista harjoitteista. Ryhmässä toimiminen on samalla sosiaalista kuntoutusta ja siinä harjoitellaan muun tekemisen ohella myös sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.

Yhdeksästä eteenpäin fysioterapeutin päivä jatkuu kuntosaliryhmien ohjauksessa, johon osallistuu sekä tehokuntoutujia että lyhytaikaiskuntoutujia. Kuntosa-iharjoittelulla on tarkoitus kehittää kun-toutujien lihasvoimaa ja liikkuvuutta sekä tasapainoa. Kuntosalilla on mahdollista harjoitella mm. kuntosalilaitteilla sekä tehdä kävelyharjoitteita nojapuiden välissä ja tasapainoharjoitteita kaiteen tu-ella. Ehdottomia kuntoutujien suosikkeja ovat Motomed sekä NuStep kuntosalilaitteet. Kuntosalilla riittää vilskettä ja innokkaita harjoittelijoita päivittäin.

 
Vauhdikkaan aamupäivän ja lounastauon mahdollistaman täyden vatsan, rollaattorin jarrujen kiristyksen ja jalkalaudan liukuesteen asentamisen jälkeen on aika lähteä kartoittamaan tehokuntoutujan asuntoa. Tehokuntoutu-jien tavoitteena on ensisijaisesti kotiin pääsy ja tätä tuetaan tekemällä terapiahenkilöstön ja kuntoutujan kanssa yhdessä kotikäynti. Kotikäynnin tarkoitus on arvioida asunnon esteettömyyttä ja kartoittaa toimintaympäristöä. Kotikäynnillä toimintaterapeutti ja fysioterapeutti miettivät yhteistuumin, millä keinoilla kotona asuminen on mahdollista.

Toimintaterapeutti arvioi kotona arjen askareiden toteutumista ja yleensä kotikäynnin yhteydessä toteutetaan toiminnallinen harjoite, kuten kahvinkeitto. Fysioterapeutti arvioi kuntoutujan liikkumista kotioloissa, mm. rappusissa kulkua, sänkyyn tai WC:hen siirtymistä sekä mahdollista tukikahvojen tarvetta. Lisäksi arvioidaan, onko asunto esteetön liikkuessa rollaattorin tai pyörätuolin kanssa. Käynniltä tehdään yhdessä kirjaus, johon mahdolliset apuvälinesuositukset ja asunnon muutostyön tarpeet tulevat esille. Kotikäynti myös mahdollistaa näkemään pintaraapaisun kuntoutujan elämästä ja persoonallisuudesta, joka on arvokasta tietoa kuntoutuksessa.

Päivästä riippuen iltapäivät vaihtelevat ja parina iltana viikossa toimintaterapeutin ja fysioterapeutin iltapäivä koostuu yksilöharjoitteiden lisäksi teho-kuntoutuskokouksista. Tehokuntoutuskokouksessa käsitellään yhdessä moniammatillisen tiimin kesken tehokuntoutujan asioita. Kuntoutuskokouksen aikana kartoitetaan suunnitelmaa, jota toteutetaan tulevien päivien aikana.

Terapiahenkilöstön päivä on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin monipuolinen ja parasta erityisasumisessa on se, ettei mikään työpäivä ole samanlainen!

perjantai 13. heinäkuuta 2018

Vantaan erityisasumisen kesäsomettajat

Moikka Naururyppyjä -blogin lukijat ja koko Vantaan erityisasuminen!

Täällä kirjoittelee Vantaan kesäsomettajat eli tuttavallisemmin Annika ja Vilma. Olemme nyt olleet reilun kuukauden töissä ja paljon on ehtinyt tapahtua. Olemme kiertäneet Vantaan erityisasumisen yksiköitä, tavanneet runsaasti uusia ihmisiä ja syventyneet heidän tarinoihinsa.

Kesäsomettajan työ on ollut kaikessa monipuolisuudessaan hyvin mielenkiintoista. Kesäsometus kattaa sisälleen niin Facebookit, Twitterit, Instagramit kuin blogitkin ja välillä olemme tunteneet itsemme jopa koodaajiksi ja taittajiksi, vaikka niiden taitojen oppimiseen taitaisi tarvita vielä toisenkin kesän.


Olemme saaneet asukkailta ja henkilökunnalta useita kysymyksiä siitä, mitä me kesäsomettajat oikein tehdään. Vieraillessamme yksiköissä teemme julkaisuja päivän tapahtumista eri sosiaalisen median kanaville ja keräämme materiaalia. Olemme myös opastaneet paljon henkilökuntaa eri sosiaalisten median tilien käytössä ja esimerkiksi auttaneet kuvauslupa-asioiden kanssa. Olemme olleet yksiköissä paikalla asukkaita ja henkilökuntaa varten, opastamassa erilaisiin sosiaaliseen mediaan liittyvien kysymysten kanssa ja mukana yksiköiden arjessa.

Yksiköiden kiertäminen on isoin osa työtämme, mutta teemme myös paljon muuta. Olemme tehneet eräänlaista taustatyötä Vantaan erityisasumisen sosiaalisen median käytäntöihin liittyen ja valmistelleet erilaisia someohjeistuksia, tehneet esitteitä yksiköistä sekä tarttuneet niihin kaikkiin muihinkin hommiin, jotka meille on annettu. Meillä on käynnissä myös muutama videoproduktio ja kaikenlaista muuta, joihin varmasti törmäätte seuraamalla Kesäsomettajien YouTube-kanavaa ja Twitteriä.


Sosiaalinen media työvälineenä tuo monia uusia ulottuvuuksia ja siitä voidaan hyötyä ja sitä voidaan hyödyntää monella eri tavalla Vantaan erityisasumisen piirissä. Sosiaalisen median kautta voidaan viestiä helposti ulospäin siitä, mitä meillä Vantaan erityisasumisessa tapahtuu ja mitä meidän päivämme pitävät sisällään.

Sosiaalista mediaa voi käyttää myös yhteisöllisyyden luomisessa. Asukkaiden kanssa voidaan muistella tapahtumia helposti sosiaalisen median kautta ja yhdessä kuvien katsominen luo mukavan hetken asukkaan päivään. Asukkaat saattavat myös itse innostua sosiaalisen median käytöstä ja heidän kanssaan voikin yhdessä vaikka ottaa kuvia ja miettiä, mitä tästä päivästä haluaisimme yhdessä kirjoittaa. Oman kuvan tai kirjoituksen näkeminen sosiaalisessa mediassa luo ylpeyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.


Vantaan erityisasumisen kentällä kierrellessämme olemme todella huomanneet sen, että työtä tehdään asukkaat edellä ja se näkyy vahvasti erityisasumisen arjessa. Asukkaista pidetään erittäin hyvää huolta ja heidän toiveisiinsa sekä ehdotuksiinsa tartutaan. Yksilön ja yhteisön voima toisistaan huoltapitävänä yhdistelmänä kantaa hyvää pitkälle tulevaisuuteen ja juuri tätä ja paljon muuta haluamme viestittää myös Vantaan erityisasumisen somekanavien kautta.


Vantaan vanhusten erityisasumista voit seurata näiltä somekanavilta:

Facebook: Vantaan vanhusten erityisasuminen

Instagram: vanhustenvantaa

Twitter: Vantaan vanhusten erityisasuminen

Blogger: Naururyppyjä


Vantaan palvelutaloja voit seurata näiltä somekanavilta:

Facebook: Vantaan palvelutalot -Asukkaiden näköistä elämää

Twitter: Elämää Vantaan palvelutaloissa

Instagram: vanhustenvantaa


Vantaan vammaisten erityisasumista voit seurata näiltä somekanavilta:

Facebook: Meidän Vantaa

Instagram: meidanvantaa

Twitter: Meidän Vantaa



Kiitos Vantaan erityisasumiselle lämpimästä vastaanotosta ja sitten eikun vaan somettamaan!

❤:lla kesäsomettajat, Annika & Vilma